Onko pitkän työsuhteen metsästys haku- vai tarkkuusammuntaa?

Ei keikkatöitä, vaan pitkiä työsuhteita. Sehän se on meidän juttumme. Mutta miten me huolehdimme siitä, että palvelulupauksemme todella toteutuu? Laadimme asian tiimoilta kysymyspatteriston ja laitoimme langat laulamaan kohti Järvenpäätä, josta vastasi yksikön päällikkö Elina Petäjäniemi.

Uuden työsuhteen kestävyys voi olla enemmän tai vähemmän lottoa niin työntekijälle kuin työnantajalle. Mutta toisin kuin oikeassa lotossa, voimme jo etukäteen tehdä paljon asioita sen eteen, että voitto osuisi todennäköisemmin kohdalle – molemmin puolin.

Me ATA-Henkilöstöpalveluilla teemme työmme aina siten, että palvelulupaus pitkistä työsuhteista toteutuisi työntekijälle ja asiakasyritykselle. Strategiatyössä on linjattu, ettei keikka- tai pätkätöiden kanssa asioida oikeastaan ollenkaan. Haemme pitkäikäistä voittoa  (ja pitkiä työsuhteita) kaikille osapuolille.

Uskomme siihen, että avain on läpinäkyvässä ja avoimessa kommunikaatiossa. Keskustelut asiakasyrityksen ja työntekijän kanssa eivät ole vain muodollisia rituaaleja, vaan olennainen osa prosessia, joka takaa molempien osapuolten tyytyväisyyden ja sitoutumisen. Kaikilla on sama lähtö- ja tahtotilanne heti alussa.

”Tässä pitää kaikkien kolmen onnistua, että tämä bisnes menee hyvin eteenpäin”, ATA:n Järvenpään yksikön päällikkö Elina Petäjäniemi muistuttaa.

Työnhakijat tekevät salapoliisityöt tarkemmin, etsinnässä pitkät työsuhteet

Petäjäniemi sanoo havainneensa, että viimeisen viiden vuoden aikana työnhakijoiden vaatimustaso on noussut yrityksiä kohtaan. Hakijat haluavat mennä takuuseen niin ATA:sta rekrytoijana kuin yrityksestä, jossa työnsä tulisivat tekemään.

”Nykyään työnhakijat ovat hyvin valmistautuneita. Vakituista paikkaa hakevat ovat selvittäneet yritysten taustat ja tehneet pohjatyöt huolellisesti. Se aika on historiaa, että henkilöstöfirmat hakisivat ilman asiakkaan nimeä hitsaajaa Keski-Uudellemaalle tai Pohjois-Savoon”, Petäjäniemi kuvailee.

Googlen, verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta on nykypäivänä jokaisen helppo leikkiä oman elämänsä Sherlock Holmesia. Miltä yrityksen taloudellinen tilanne näyttää? Minkälaisia ihmisiä siellä on töissä? Mitä he kertovat yrityksen blogissa tai LinkedInissä työstään? Onko yrityksen somekanavissa hyvä meininki? Onko yritys somessa ylipäätään?

Yksi asia, mikä nostaa yrityksen osakkeita työnhakijapörssissä on – mikäs muukaan kuin leipälajimme – pitkät työsuhteet.

”Hakijoille on iso plussa, jos yrityksessä on pitkiä työsuhteita. Se viestii siitä, että työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Se on varmasti sellainen asia, mikä tulee olemaan tulevaisuudessa vieläkin erottavampi tekijä yritysten houkuttelevuuden välillä.”

Sopivinta ihmistä, ei aina parasta ansioluetteloa etsimässä

Numeraaliset faktat on helppo tarkistaa ja rakentaa mielikuvat ennakkoon. Mutta entä sitten työkulttuuri: miten sen voi oikeasti etukäteen tarkistaa? Onko tämä nyt juuri sellainen työpaikka, johon minä sovin ihmisenä muiden joukkoon?

Kimurantimmaksi menee, mutta onneksi asian kanssa ei tarvitse olla yksin.

Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että pitkäaikaisia asiakkuuksia on siunaantunut jo paljon, jonka myötä asiakasyritysten toimintatavat ovat tulleet tutuiksi. Välillä on sellaisiakin tilanteita, että olemme rekrytoineet aikaisemmin esihenkilön yritykseen, ja etsimme tämän jälkeen hänelle alaista. Tai toisinpäin: tutuille työntekijöille uutta esihenkilöä.

Aina ei tietysti aloiteta valmiiksi katetulta, vaan täysin puhtaalta pöydältä.

Oli toimeksiannon lähtötilanne mikä tahansa, tehdään kartoitustyö huolella ja kokonaiskuvaa tarkasti miettien. Minkälaisia ovat esihenkilöt, työkaverit ja koko tiimi, mitä lähdetään täydentämään.

”Se ei tarkoita, että hakisimme täysin samanlaista ihmistä, vaan valikoiduksi voi tulla esimerkiksi muihin nähden kymmenien vuosien ikäerolla, jos työhistoria ja asenne ovat kunnossa. Meidän tehtävämme on rekrytoinnissa arvioida, onko hakija semmoinen, että hän sopii porukkaan. Onko samantyyppinen arvomaailma, samanlainen asenne työntekoon ja samanlaista ammattiylpeyttä.”

Siinä pelissä täytyy löytyä luottoa paljon omaan näkemykseen, mututuntumaan.

”Melkeinpä paras arvio pystytään tekemään haastattelussa sekä suositukset tarkistamalla. Haastatteluvaiheessa keskustelu tuo ihmisestä usein parhaat puolet esiin. Vaikka toisella hakijalla olisi parempi CV, niin toinen voi usein ajaa haastattelussa ohi, koska koemme hänet sopivampana asiakkaalle”, Petäjäniemi sanoo.

ATA:n tapauksessa ei pidä missään nimessä heittää kirvestä kaivoon, vaikka työnhakukilvasta olisi jäänyt hopeaa käteen – jos sitäkään.

”Meillä on myös paljon sitä, kun tulee enemmän hyviä hakijoita kuin asiakas tarvitsee, niin löydämme hyville tekijöille piilotyöpaikkoja. Emme täytä vain yhtä toimeksiantoa, vaan mietimme meidän koko asiakaskuntaa. Jos tiedämme, että on tulossa työntekijätarpeita tai on ollut vaikka vuosi sitten vaikeuksia löytää sopivaa tekijää, niin toisen toimeksiannon kautta löytyy usein sopiva kandi”, Petäjäniemi sanoo ja kertoo iloisesti juuri aikaisemmin päivän aikana yhden tällaisen rekrytoinnin menneen maaliin.

”Miten menee?”

Kun rekrytointiprosessi on ohi ja varsinaiset työt alkavat, niin emme luonnollisestikaan vetäydy taka-alalle ”Noniin, koittakaa pärjäillä!” -meiningillä.

Jo ennen työsuhteen alkua on asiakasyrityksen kanssa käyty läpi, miten etukäteisvalmistelut ovat tehty sekä miten perehdytys tulee menemään.

Niin asiakasyrityksen kuin työntekijän kanssa soitellaan kuulumisia. Aluksi ensimmäisen tai toisen kuherruskuukauden jälkeen ja sitten sopivaksi koetulla syklillä. Miten on mennyt, onko jotain missä voimme auttaa?

”Tänä päivänä toki myös LinkedInistä ja muista mahdollisista sosiaalisen median kanavista pystyy päättelemään paljon”, Petäjäniemi muistuttaa.

Yhteydenpidon tiiviys on todella tilannekohtaista, sillä vakituisia työsuhteita on hyvin paljon, hyvin eritasoisiin tehtäviin. 18-vuotias työuransa alussa oleva tarvitsee apua enemmän kuin 40-vuotias, joka on palkattu asiantuntijatehtävään. Joka tapauksessa pyrimme siihen, ettei kukaan työntekijämme unohdu.

”Täytyy kyllä sanoa, että olemme enemmän yhteydessä meidän vuokratyöntekijöihimme kuin mitä monissa isommissa yrityksissä”, Petäjäniemi sanoo ylpeästi.

”Yhtä lailla olemme kiinteästi tekemisissä asiakkaidemme kanssa. Itsellä on käytäntö soitella kolmen kuukauden välein asiakkaiden kanssa, vaikka heillä ei olisikaan sillä hetkellä yhtään työntekijää meidän kauttamme. Vaihdetaan kuulumiset ja tehdään parhaat arviot eteenpäin.”

Tehomummo, vieraskielinen laatoittaja ja liiallista sosiaalisuutta pakeneva

Pitkät työsuhteet alkavat hyvin erilaisista lähtökohdista. Yritysten haaveissa on useimmiten ennemmin työuran alku- kuin loppupuolella oleva suomalainen työntekijä. Petäjäniemi tykkää haastaa asiakkaita laventamaan hakukriteereitään.

Yritykset usein tinkivät ensimmäisenä iästä, sukupuolesta ja kansallisuudesta, mikä auttamatta kaventaa hakijoiden määrää jopa siten, ettei sopivaa ehdokasta löydy. Jos taas on avoin minkä ikäiselle ihmiselle tahansa ja millä tahansa kansallisuudella, niin hyvät valikoimat kasvavat merkittävästi. Suomen kieli on kuitenkin edellytys hyvälle työllistymiselle.

”Jos asiakas hakee 35–40-vuotiasta suomalaista, niin hakijapula voi tulla aika äkkiä vastaan. Samaan aikaan 50–55-vuotias voisi olla ehdottomasti sopivampi, eikä välttämättä pyydä yhtä korkeaa palkkaa, on työkokemusta ja sopiva täydentäjä.”

Petäjäniemelle tulee ATA:lla kolme ja puoli vuotta täyteen. Tekstiiliteollisuuden maailmasta siirtyneelle ”Ellulle” on jo piirtynyt muistiin useita yllättäviäkin pitkien suhteiden onnistumisia.

Käydään lopuksi kolme niistä lyhyesti läpi.

”Asiakas tarvitsi tuotantotyöntekijää kemian teollisuuteen. Sanoin, että jos haluatte pitkäaikaisen työntekijän, niin ottakaa eläkeikäinen Mailis. Hän on ollut 25 vuotta HK Ruokatalolla töissä ja haluaa tehdä eläkkeellä töitä. Nyt takana on kaksi vuotta meillä käytännössä kokoaikaista työtä. 68-vuotias tuotantomummo. Ihan hengenluoja ja ykkönen siellä.”

”Ulkomaalaistaustainen laatoittaja laittoi Facebookin kautta viestin englanniksi, että hänellä on kymmenen vuoden kokemus vesieristyksistä ja laatoituksista sekä puhelinnumeronsa. Hän on ollut meillä nyt yli kaksi vuotta töissä. Ensimmäisessä haastattelussa sanoin, että jos haluat Suomessa hyviä töitä, niin kannattaa opetella suomen kieli. Jälkeenpäin hän sanoi minulle, että on päivittäin kiitollinen siitä kehotuksesta.”

”Heti ensimmäisenä talvenani täällä minua lähestyi eräs vanha työntekijä, joka muisti minut ja sanoi haluavansa pois asiakaspalvelutöistä ihmisten keskeltä hälinästä. Löysimme hänelle uuden, sopivan epäsosiaalisen paikan. Hän on ollut koko tämän ajan meillä töissä.”