Lanseerasimme palveluvalikoimaamme henkilöarvioinnit. Tutustutaan ammattilaistemme Juha Laineen ja Mika Herlinin kokemuksiin heidän asiakkaidensa henkilöarviointien käyttötarpeista. Juha ja Mika ovat kokeneita rekrytointialan konkareita, joilla on myös kokemusta henkilöarviointien myyntiprosesseista. Mika on myös urallaan toteuttanut arviointeja.
”Henkilöarviointi on neutraali, ns. puolueeton tapa asettaa tasaväkiset kandidaatit samalle viivalle työtehtävän ja organisaation vaatimukset huomioiden. Samalla taataan kandidaateille tasavertainen kohtelu. Eli aina jos finaalivaiheessa on vähintään kaksi tasaveroista kandia, kannattaa arviointi tehdä. Mikäli kandeja vain yksi, mutta jokin mietityttää tai vatsanpohjatunne on läsnä, niin myös silloin. Arviointi on hyvä tehdä myös, jos työtehtävät muuttuvat vastuullisemmiksi tai esim. ylennyksen kautta tulee henkilöitä johdettavaksi.
Näkisin, että arviointeja voidaan hyödyntää myös piilevän potentiaalin etsinnässä; olisiko omassa organisaatiossa henkilöitä, jotka kykenisivät ottamaan enemmän vastuuta?”, Juha avaa.
Mika puolestaan kertoo: ”Asiakkaani käyttävät henkilöarviointeja pääsääntöisesti rekrytointitilanteissa kärkikandidaattien luontaisimman työpersoonallisuuden selvittämiseksi. Näin rekrytoiva organisaatio voi varmistaa, että tehtävään valitaan parhaiten organisaatiokulttuuriin sekä tehtävään sopiva kandidaatti. Lisäksi asiakkaani toteuttavat henkilöarviointeja tilanteissa, joissa pohditaan organisaatiossa jo vaikuttavien osaajien urapolkuja, tai johtamista yleisesti.”
Mika nostaa esiin myös henkilöarvioinnin hyödyt arvioitavalle itselleen. Esimerkiksi muutosturvavalmennuksissa voidaan hyödyntää arviointia, jotta osallistuja kykenee tunnistamaan osaamistaan ja löytämään tulevaa urapolkua vahvuuksien sekä kehityskohteiden kautta. Arvioinnin jälkeen käytävissä palaute- ja koontikeskusteluissa arvioitavalle kirkastuu selkeämmin hänen työpersoonansa, jolloin hän saa tukea muun muassa urakehitykseen, rekrytointi- ja työhaastattelutilanteisiin sekä vahvistusta sopivanlaisiin työskentelytapoihin.
” Henkilöarvioinnin toteuttamisesta hyötyvät aina niin sen teettänyt organisaatio, kuin myös arvioitava henkilö itse. Henkilöarvioinnilla saadaan tärkeää tietoa arvioitavan työpersoonasta, hänen vahvuuksistaan sekä kehityskohteistaan.”
” Arviointia voisi hyödyntää myös piilevän potentiaalin etsinnässä; olisiko omassa organisaatiossa henkilöitä, jotka kykenisivät ottamaan enemmän vastuuta?”
Kuten molempien kokemuksista käy ilmi, henkilöarviointi on mainio työkalu HR-prosesseihin: valintojen tueksi rekrytointiprosesseissa tai talon sisäisissä töiden uudelleen järjestelyissä. Yleisimmin arviointeja hyödynnetään asiantuntijatasolta ylöspäin johtajarooleihin saakka. Henkilöarviointeja toteutetaan toimialariippumattomasti, ja niillä pystytään selvittämään esimerkiksi arvioitavien päättelykykyä, tiimityöskentelytaitoja, paineensietokykyä, sosiaalisia taitoa tai vaikkapa luontaisia toimintatapoja. Nämä taidot ovat työelämässä läsnä lähes jokaisessa roolissa. Tunnistamalla näitä persoonallisuustekijöitä, on mahdollista ymmärtää paremmin henkilön sopivuutta rooliin.
Henkilöarviointien avulla pystytään ennustamaan työssä suoriutumista, tunnistamaan oikeat osaajat, vähentämään virherekrytointeja sekä löytämään parhaiten yrityskulttuuriin sopivan henkilön. Arviointeja teettämällä rekrytoivien esihenkilöiden on mahdollista saavuttaa syvällinen ymmärrys arvioitavien vahvuuksista sekä kehityskohteista. Persoonallisuustekijöitä selvittämällä päästään myös arvioimaan sopivuutta yrityksen kulttuuriin.
”Esimerkiksi teollisuuden toimialalla on paljon työtehtäviä, joissa käsitellään vaarallisia kemikaaleja, raskaita koneita tai ollaan tekemisissä vaikkapa voimakkaan sähkövirran kanssa. Näissä työtehtävissä tarvitaan keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja ennakointikykyä. Uskon, että henkilöarvioinnin avulla voisi saada tietoa, miten arvioitavan päätöksentekotaidot vaikuttavat kokonaisprosessiin, lopputulokseen ja työturvallisuuteen. Mielestäni arviointeja voisi hyödyntää työntekijätasolla oikein mainiosti, kun kokonaisuuden koostaa oikein.”, Juha summaa.
Henkilö- ja soveltuvuusarvioinnit ovat yleistyneet vuosien kuluessa, mutta yhä jotkut saattavat vierastaa niitä. Juha on esimerkiksi törmännyt toisinaan asiakkaidensa keskuudessa huoleen, jonka myötä soveltuvuusarvioinnit jätetään tekemättä. Kandidaatteja on nimittäin jättäytynyt pois rekrytointiprosessista heidän kuullessaan, että loppuvaihe sisältää henkilöarvioinnin. Tämä voi toki olla toisinaan totuuskin, sillä jos kandilla on monta kiinnostavaa paikkaa valittavaksi, arviointi voi tuntua ylimääräiseltä vaivalta ja tällöin päädytään ”helpompaan” rekrytointipolkuun.
Mika muistuttaa myös, että henkilöarviointeja toteuttaessa täytyy huolehtia myös vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulmasta. Mikäli arviointi toteutetaan väärin perustein ja yleisen kriteeristön vastaisesti, tai arvioitavalle itselleenkin jää epäselväksi, miksi arviointi toteutetaan, voi arvioinnista tällöin olla haittaa. Rekrytointiprosesseissa tällaiset tilanteet jättävät kandidaateille kuvan vastuuttomasta yrityksestä, jolloin mainehaitta voi olla suuri.
”Muun muassa tiimien muodostamiseen tai henkilöiden luontaisimpien toimintamallien selvittämiseksi esimerkiksi organisaation sisällä etenemisen yhteydessä.” Mika pohtii.
Juha nostaa esille hyvin samankaltaisia esimerkkejä ylennystilanteista sekä potentiaalin arvioimisesta. Hän muistuttaa, että koko tiimin arviointi voi helpottaa esihenkilötyötä ja johtamista myös ihan normaalissa arjessa, kun työtehtäviä jaetaan.
Henkilöarvioinneista on lähtökohtaisesti vain hyötyä, silloin kun ne toteutetaan oikeaan tarpeeseen ja niistä kerrotaan testattaville rehellisesti. Hyötyjinä ovat niin organisaatio, esihenkilö, tiimi kuin testattava itse. Mikäli yrityksenne on rekrytoimassa uutta henkilöä tai teillä on juuri aloittanut uusi esihenkilö, harkitse henkilöarviointien käyttöä potentiaalin löytämisessä!
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä tai kysy tarjous, niin keskustellaan lisää!