Kerro alkuun lukijoille kuka olet?

Täällä kirjoittelee Jani Puumalainen, rekrytointialalle hypännyt ja suoraan syvään päähän! Ikää on mittarissa 27 vuotta ja urheilu on elämän suola.

Jani Puumalainen on ATA:n tuorein kasvo. Koirapuistosta lempinimekseen “koirakuiskaaja” saanut Jani on tehnyt työuransa tähän mennessä moniväristen myynnin tehtävien parissa.

Miten päädyit mukaan ATA:n toimintaan?

ATA:lle päädyin parin onnekkaan sattuman johdosta. Olin lähtenyt rakentelemaan uraani Corporate Finance -puolella, ja erään vihkoon menneen start-up työllistymisen päätteeksi olin auki uusille tuulille. ATA:n yksi päävetureista Olli oli miulla LinkedIn verkostossa, ja päädyin tiedustelemaan millaisia projekteja pöydällä tällä hetkellä pyörii. Napattiin yksi tutustumispalaveri Ollin kanssa ja käytiin projektit läpi. Keskustelun päätteeksi kuulin todella hämmentävän, mutta käänteentekevän kysymyksen: ”Nää projektit mitä mulla on vois olla ihan OK, mut nyt on vähän oma lehmä ojassa. Ootko koskaan miettinyt uraa henkilöstöalalla, koska meillä saattais olla paikka sulle?”. ”En todellakaan ollut miettinyt, mut nyt kun sanoit niin rupesin miettimään ja kyllähän tämä kiinnostaa”, vastasin. Tästä homma jatkui parin muun haastattelun ja palaverin kautta johtaen miun starttiin ATA:lla lokakuun 2024 alussa.

Mitä työurasi pitää sisällään ennen henkilöstöalaa?

Miun työura on mennyt todella vahvasti myynnin moniväristen tehtävien parissa. On myyty Buranasta potkupalloihin ja sähköpyöristä jäänsulatteisiin. Olen ollut rakentamassa Lappeenrannan XXL:n myymälää ja yhtä pyöräkauppaa.

Muutin syksyllä 2018 Vantaalle, ja täältä matka jatkui saippuakauppiaaksi yritysasiakkaille. Kolme vuotta vierähti vauhdilla. Pesuainepuolella tulikin hyvä urakehitys tehtyä, kun etenin tuotepäälliköstä avainasikkuuspäällikön kautta yrityksen johtoryhmään kehitysjohtajaksi. Samalla valmistuin tradenomiksi töiden ohessa. Koronan sydämessä perustin oman yritykseni, ja tämän kautta tuli perustettua oma vaatebrändi, joka toimi kaksi vuotta. Tästä liiketoiminta jatkui sisällöntuotannon palveluita tuottaen. Harrastuksiahan kaikilla pitää olla eiks niin…

Päivätöiden osalta saippuakauppa vaihtui rahoituspuolelle, kun loikkasin ruotsalaislähtöisen yritysrahoituksiin erikoistuneen pankin Suomen kumppanuuspäälliköksi. Matka jatkui jo aiemmin mainitsemani leasingrahoituspuolen start-uppiin ensimmäiseksi palkalliseksi työntekijäksi vetämään myynnin lisäksi markkinointia. No, start-upit on start-uppeja ja taloudelliset tilanteet voivat elää vauhdilla. Täältä eteeni läpsähti taloudellisista syistä yrityksen päästä koeaikapurku. Ja näin olemme päässeet nykypäivään ja salkun väri on päivittynyt ATA:n violetiksi, työkoti on löydetty ja elämä saa jatkua!

Millaisia odotuksia sinulla on tulevaan?

Tulevaisuudelta odotan… sitä odottamatonta. Ja juuri tämä tekee miun ja ATA:n suhteesta poikkeuksellisen uniikin. Historiassa on tullut tehtyä rekryjä ja koulutuksia, mutta nyt niitä saa tehdä täyspäiväisesti. Odotan innolla niin sitä hyvää kun… sitä vähemmän hyvää. Ne helpotuksen ja ilon huokaukset kun pääsen ilmoittamaan omille työnhakijoilleni heidän seuraavista askeleistaan – kuin myös vähemmän hyvässä niitä kipeitä uutisia vaikkapa muutosneuvotteluiden alkamisesta. Uskon tämän tehtävän antavan uskomattoman läpileikkauksen suomalaiseen työmaailmaan ja sen jokaiseen väriin. Haluan olla monessa mukana ja nähdä paljon, tämän uskon vahvasti ATA:n kautta myös kokevani.

Mistä Janin löytää vapaa-ajalla?

Vapaa-aika miulla kuluu todella vahvasti urheillessa. Kotosalta löytyy erittäin aktiivinen koirakaveri, joka ei päästä löystymään. Kesäkaudet pelaillaan reilusti frisbeegolfia joskus vakavammin, joskus vähemmän vakavasti. Pyöräily, juoksu, punttisali ja patikointi pitää kropan ja mielen virkeänä. Paikallisessa koirapuistossa tulee vietettyä paljon aikaa, ja siellä miun lempinimi on koirakuiskaaja.

Kerro vielä lukijoille lopuksi jotain yllättävää itsestäsi?

Jotain yllättävää… Miuta on nähnyt sosiaalisessa mediassa aika paljon milloin missäkin ja helposti miuta voisi luulla todella räväkäksi, vauhdikkaaksi ja äänekkääksi kaveriksi. Vaik mie juttelen tarpeen vaatiessa vaikka puutarhatontun kanssa, niin nautin suunnattoman paljon hiljaisuudesta, luonnon rauhasta ja omasta ajasta. Kasvokkain keskustellessa mie oon erittäin rauhallinen, asiakeskeinen ja vähän hiljaisempi tyyppi. Tarviin reilusti aikaa myös ihan keskenäni, jotta uusiin sykähtelyihin saa latauduttua.