Yleisimmät kysymykset työhaastattelussa

Jokaisella haastattelijalla on oma kysymyspatteristonsa, mutta tietyt haastattelukysymykset esiintyvät toisia useammin. Tunnistamalla nämä kysymykset ja osaamalla vastata niihin voit edesauttaa hyvää valmistautumistasi haastatteluun.
Tässä esiintyvät kysymykset eivät ole välttämättä parhaat tai huonoimmat kysymykset, mutta ainakin yleisimpiä ne ovat. Tarkastellaan hieman noita kysymyksiä ja puretaan auki, mitä kullakin kysymyksellä on mahdollisesti haettu takaa.

Kerro itsestäsi.

Haastattelukysymysten klassikko. Haastattelija on cv:n pohjalta jo muodostanut etukäteen käsityksen hakijan taustasta ja ”elämänkaaresta” eli mitä hän on opiskellut ja missä kaikkialla hän on työskennellyt. Tavallisimmin olet saanut kutsun haastatteluunkin juuri ansioluettelon ja hakemuksesi perusteella.

Tällä kysymyksellä on mielestäni kaksi merkitystä. Ensiksi: tämä on kevyt ja suhteellisen helppo kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mikäli hakijasta on havaittavissa vielä jännitystä tai hermostuneisuutta, on hyvä aloittaa kevyellä kysymyksellä. Näin hakijakin voi aloittaa itselleen tutusta aiheesta eli itsestään. Toiset kertovat työhistoriastaan ja toiset lähtevät liikkeelle missä on syntynyt, kasvanut ja käynyt koulunsa.

Toiseksi: tämän kysymyksen myötä voidaan kiinnittää huomiota, mitä hakija haluaa tuoda itsestään esille. Kertooko hän itsestään vain työpaikkojensa ja työtehtäviensä kautta vai kertooko hän myös itsestään monipuolisemmin.

Vinkki: Mieti valmiiksi mitä haluat itsestäsi kertoa, sillä lähes poikkeuksetta tämä tulee vastaan jossain muodossa. Harjoittele vaikka lyhyt 45 sekunnista muutamaan minuuttiin kestävä ”hissipuhe” itsestäsi. Hyvää ensi vaikutelmaa pääsee harvoin antamaan ”en minä nyt osaa oikein kertoa itsestäni mitään” -vastauksella.

Miksi haet juuri tätä paikkaa?

Tällä kysymyksellä monesti pyritään tiedustelemaan henkilön motiiveja. Onko vahvempana palona nimenomaan päästä juuri tähän tehtävään vaiko hinku päästä pois nykyisestä työstä.

Useimmiten hakija kertoo ensimmäiseksi asioita, jotka ovat herättäneet hänen mielenkiintonsa. Haettavan työtehtävän sisällöstä, yrityksestä, työtehtävistä ja työn tarjoamista haasteista. Toisinaan hakija myös, joko alkuun tai myöhemmässä vaiheessa, mainitsee jonkin muun syyn hakemiselle.

Ehkä nykyisessä työpaikassa on jatkuvaa yt-uhkaa, ongelmia työyhteisössä, työn määrä tai kuorma on muuttunut tai hakija on ihan puhtaasti vain haluamassa alan vaihtoa tai uusia tuulia.

Lue myös: Yleisimmät syyt, jonka takia työpaikkailmoituksessa ei kerrota palkkaa

Mitkä ovat vahvuutesi?

Perinteinen kysymys, jolla pyydetään hakijaa tuomaan esille vahvuuksiaan. Haastateltavan vastaus ei suoraan kerro, ovatko henkilön mainitsemat asiat hänen todellisia vahvuuksiansa.

Kysymys antaa enemmänkin vastauksia siihen, mitä henkilö omasta mielestään pitää vahvuuksinaan. Haastattelijan kannattaa pureutua asiaan hieman syvemmin kuin vain tyytyä ottamaan vastaus annettuna.

Työnhakijan kannattaa miettiä valmiiksi omia vahvuuksiaan, jottei haastattelussa tule yllätetyksi. Ahkera, sosiaalinen, oma-aloitteinen ja joustava tiimipelaaja. Näitä on Suomi pullollaan. Mikäli nämä adjektiivit ovat juuri sinua, niin saa tietenkin olla. Tässäkin tapauksessa pyri tuomaan pienin perusteluin ja esimerkein milloin nämä ominaisuudet ovat näkyneet työssäsi.

”Projektin tulosvastuullisena pyrin aina miettimään ja selvittämään seuraavat työvaiheet valmiiksi, jotta tiedän mistä jatkan kun olen saanut edellisen tehtävän valmiiksi. Näin en ole jatkuvasti keskeyttämässä muita projektin jäseniä. Tämänkaltaisesta oma-aloitteisuudesta olen saanut kiitosta tiimiltäni ja esihenkilöiltäni.”

Mitkä ovat heikkoutesi/kehityskohteesi?

Pitäisikö tähän vastata jotain rehellisesti? Vai keksiä joku ”hyvänkuuloinen” vastaus? Ehkä kerron olevani ”liian kriittinen itseäni kohtaan, liian tunnollinen tai liian työorientoitunut”. Tai “en vain ole tunnistanut itsestäni yhtään heikkoutta?”.

Jos tunnistat itsestäsi oikeasti jonkin selvän kehityskohteen, niin kyllä sen minusta voi tänä päivänä tuoda rohkeasti esille. Ehkä palautteen vastaanottajana tai antajana haluaisit kehittyä vielä tai kielitaitosi ei ole kaikista paras? Tällaisetkin vastaukset kertovat paljon, että henkilö tunnistaa itsestään puutteita ja kehityskohteita. Kehityskohteen tunnistaminen on aina parempi kuin ”ei tule nyt mitään mieleen” -vastaus.

Mikä työssä motivoi sinua?

Kysymyksellä tiedustellaan, mitkä asiat työssä ovat sinulle tärkeitä. Liittyykö motivaatio ja ambitiot työn sisältöön, yhteenkuuluvuuteen ja merkitykseen, rahaan, statukseen tai johonkin muuhun.

Mielestäni voit hyvin kertoa, mikä sinua motivoi. Myyntityötä tekevälle raha on ihan kelpo vastaus. Miksei muillekin. Raha kuitenkin on se, johon omaa aikaa ja osaamista vaihdetaan.

Jollekulle keski-ikäiselle, jolla lapset ovat muuttaneet jo pois kotoa ja asuntolaina on maksettu, ei palkka olekaan välttämättä se tärkein motivaatio vaihtaa työpaikkaa. Tällöin työssä motivoi eri asiat.

Kun avaat hieman itsestäsi, niin se monesti auttaa omaa tilannettasi. Tällöin haastattelijakin saa muodostettua kokonaisvaltaisemman kuvan sinusta. Ammattitaidon ja soveltuvuuden lisäksi tämä on yksi keskeisimmistä asioista, joka haastattelijaa kiinnostaa.

Lue myös: 10 syytä miksi et päässyt työhaastatteluun

Miten ystäväsi kuvailisivat sinua?

Harvapa meistä loppujen lopuksi saa omilta ystäviltään yhteenvetoa itsestään. Sinänsä aika tyhjä kysymys hyödyltään, mutta edelleen turhan usein käytetty.

Ihmiset vastaavat tähän yleensä yleisiä positiivissävytteisiä adjektiiveja, jotka ovat pitkälti myös niitä, minkälaisena ihminen haluaisi itsensä nähtävän. Luotettava, mukava, iloinen, sosiaalinen ja niin edelleen. Tässäkin tullaan taas kerran perusteluihin.

Avaa minkälaisissa tilanteissa sinua on kuvattu edellä mainituin sanoin. Voit tuoda tässäkin kohtaa esille, miten nämä luonteenpiirteesi edesauttavat sopivuuttasi työtehtävään.

Miten otat vastaan palautetta?

Perinteinen, miten otat vastaan palautetta – kysymys. Harvoinpa kuulen vastausta, että helvetin huonosti. Työhaastatteluiden perusteella Suomi on täynnä täydellisiä palautteen antajia ja vastaanottajia.

Muistele, onko vuosien varrella tullut vastaan jokin tilanne, jossa olet saanut palautetta. Useimmille meistä on, vähintään kehityskeskustelussa. Mieti, minkälaisia tuntemuksia se sinussa herätti. Miten reagoit siihen ja muutitko toimintatapojasi palautteen pohjalta.

Voit myös miettiä valmiiksi, onko palautteenvastaanottotaitosi kehittyneet ajan saatossa. Tai kertoa kokemuksen toimivasta palautteenantohetkestä, mikäli sellaisia on. Konkreettinen esimerkki tuo pontta vastauksellesi. Mikäli haet tehtävään, jossa sinulla tulee olemaan suoria alaisia, voidaan tässä kohtaa tiedustella myös palautteenantotaitojasi.

Osassa rekrytointiprosesseista voidaan jopa pyytää käymään läpi fiktiivinen palautteenantoharjoitus.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

5 vuotta on yllättävän pitkä aika. Monesti 3 vuotta voisi olla mielekkäämpi aikamääre. Kysymyksellä haetaan sitä, miten hakija näkee tulevaisuutensa. Onko etenemishaluja urallaan vai etsiikö vakituisempaa ja pysyvämpää työtä elämäänsä?

Usein työnhakijat kertovat urasuunnitelmien lisäksi vapaaehtoisesti myös muista suunnitelmistaan, kuten esimerkiksi opintojen loppuun saattamisesta, perheen perustamisesta tai talon rakentamisesta.

Itse päätät, kuinka tarkasti haluat rajata vastauksesi liittymään pelkästään työhön vai elämääsi ylipäätänsä. Muistathan, että haastattelijalla ei ole oikeutta kysyä esimerkiksi perheenperustamissuunnitelmistasi.

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

Tämä kysymys on hieman jatkoa ensimmäiselle kerro itsestäsi -kysymykselle. Työnantajaa yleensä vilpittömästi kiinnostaa tietää myös mitä henkilö tekee vapaa-ajallaan tai minkälaisia mielenkiinnon kohteita hänellä on.

Tavallisimmin kerrotaan harrastuksista, mökkeilystä tai matkustelusta. Sillä ei varmastikaan ole työn kannalta merkitystä luetko dekkareita, pilkitkö vai mikä se itse mielenkiinnon kohde onkaan.

Jos olet koko haastattelun vetänyt ns. niukkaa linjaa eli et ole paljoa itsestäsi kertonut, niin tämä on hyvä kohta antaa itsestäsi jotain haastattelijalle. Tällöin pääset osoittamaan inhimillisempää puolta itsestäsi sen verran kun itse koet sopivaksi.

Katso: ATA-Henkilöstöpalvelut Avoimet Työpaikat

Miksi meidän tulisi valita juuri sinut?

Niin sanottu loppukaneettikysymys: ”Kerro vielä lopuksi miksi meidän tulisi kaikista hakijoista valita juuri sinut?”.

Mitä ominaisuuksia hakija pitää itsessään arvossa? Missä hän kokee olevansa hyvä tai muita hakijoita sopivampi? Työnhakijana voit miettiä valmiiksi muutaman jämptin ja tiivistetyn argumentin, joilla vakuutat sinun olevan sopiva työhön.

Muista perustella:

”Minulla on kahdeksan vuoden kokemus alalta. Kuten aiemmin jo keskustelimme, niin näiden vuosien aikana olen vetänyt useamman samankaltaisen projektin maaliin tuloksellisesti. Työyhteisössä minut on äänestetty alaisten toimesta vuoden esimieheksi kahdesti ja asiakkaiden osalta NPS lukuni ovat olleet päälle 83 jo kolme vuotta putkeen.”

Versus

”Minä nyt olen tehnyt näitä hommia aika pitkään ja olen ollut aika tykätty työkaveri”.

Onko sinulla kysyttävää?

Itse haastattelijana käytän tässä monesti myös, onko jotain mitä me voisimme vielä kertoa sinulle tarkemmin tai muutoin olla avuksi -kysymystä.

Mikäli haastattelussa et ole saanut vastauksia kysymyksiisi, niin tässä kohtaa viimeistään on hyvä hetki esittää ne. Omilla kysymyksilläsi voit tuoda esille omaa aktiivisuuttasi hakemaasi työtä kohtaan.

Voit selvittää yrityksen taustoja tai tutustua heidän nettisivuihinsa, josko sieltä tulisi vastaan jotain mistä haluaisit tietää enemmän. Voit tiedustella tulevaisuuden näkymistä, yrityksen kulttuurista, käytännöistä, tulevasta työyhteisöstä yms.

Mikäli kaikkiin kysymyksiisi sait jo vastaukset ennen tätä kysymystä, niin keksimällä ei tarvitse lähteä keksimään. Se, että sinulla on kysymyksiä mielessä antaa kuitenkin sinusta aktiivisen ja selvästi työstä kiinnostuneen kuvan.

Näiden kysymysten myötä hyvän valmistautumisen kautta rutkasti onnea seuraaviin työhaastatteluihin!